Toiminta­käsikirja

Seuran tarkoituksena on edistää painiharrastusta, muuta liikuntaa, sekä niihin liittyvää toimintaa seuran toiminta-alueella siten, että erilaisista lähtökohdista olevilla henkilöillä on mahdollisuus harrastaa kunto- ja terveysliikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua tai liikuntaan liittyvää yhdistystoimintaa edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.

Seuran missiona on tarjota laadukasta painitoimintaa, laadukkaassa toimintaympäristössä. Painin erikoisseurana missio on erityisesti toteuttaa laadukasta painillista toimintaa. Seura haluaa toiminnallaan kasvattaa ja kannustaa lapsia, nuoria, sekä heidän perheitä liikunnalliseen ja terveelliseen elämäntapaan.

Tarkoitustaan seura toteuttaa tarjoamalla:

• Kilpa- ja huippu-urheiluun tähtäävää valmennusta
• Lasten ja nuorten harrastetoimintaa
• Liikuntatoimintaa eri ikäryhmille ja toimintakyvyltään erilaisille ihmisille
• Kuntoliikuntaa aikuisille
• Yhteisöllistä vapaaehtoistoimintaa
• Koulutustoimintaa
• Edistämällä liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukemalla kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.

Seuran ydintoimintaa on edistää ja kehittää painia lajina kilpaurheilu- ja liikuntaharrastustoiminnalla. Toimintaamme ohjaa reilun pelin, tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden periaatteet. Strategia ohjaa seuran lähitulevaisuuden toiminnan suuntaviivoja ja säännöt toimivat pohjana yhdistyksen ydintoiminnoille. 

ARVOT

Seura on määritellyt arvot laatimassaan strategiassa. Seuran arvot määrittelevät ja ohjaavat seuran toimintaa ja toimintatapoja.

Arvot on jaettu neljään teemaan: laatu, yhteistyö, kannustavuus ja reilu peli. 

Laatu

• Urheilijoiden kansallinen ja kansainvälinen menestys
• Ammattivalmennus
• Hyvät harjoitteluolosuhteet

Yhteistyö

• Aktiivinen ja innostava vapaaehtoistoiminta
• Laadukas kumppaniyhteistyö
• Aktiivinen varainhankinta 

Kannustavuus

• Harrastajasta urheilijaksi
• Painijan polku
• Liikunnallinen ja terve elämäntapa

Reilu peli

• Kunnioitus
• Yksilöllisyyden ja erilaisuuden huomioon ottaminen 
• Tasa-arvo

VISIO

Seuran visiona on tulevaisuudessa olla merkittävä seuratoimija ja haluttu yhteistyökumppani Turun talousalueella sekä suomalaisessa painiyhteisössä. Visiona on kasvattaa toimintaamme ja kehittää sitä kohti ammattimaisempaa organisaatiota. Seuratoiminnan strategia on luotu ohjaamaan toimintaa kohti seuran pitkän aikavälin visiota. 

• Yhdessä tekemällä laadukasta, kasvavaa ja kehittyvää seuratoimintaa
• Jokainen mukana oleva lapsi ja nuori kokee olevansa tärkeä ja nauttia liikkumisesta
• Seuran tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille laadukasta ja monipuolista liikuntaa taitotasoon katsomatta
• Mukaan otetaan kaikki halukkaat lapset ja nuoret ja heitä kohdellaan tasapuolisesti
• Panostaa voimakkaasti lasten, nuorten ja edustus urheilijoiden valmennus- ja kilpailutoimintaan ja sitä kautta tehdä myös tärkeää urheiluseuralle kuuluvaa kasvatustyötä.

SEURAN STRATEGIA

Seuralla on johtokunnan hyväksymä strategia vuosille 2021-2023. 

SÄÄNNÖT

Seuralla on PRH:n hyväksymät säännöt, joita päivitetään tarvittaessa. 

TALOUSOHJESÄÄNTÖ

Seuralla on johtokunnan hyväksymät talousohjesäännöt. Joissa on määritetty seuraavia asioita:

Yleiset määritykset

• suhteen muihin säädöksiin
• johtokunnan taloushallinnolliset velvoitteet 
• talousvastuulliset henkilöt

YHDISTYKSEN TALOUDEN HOITO

• Rahaliikenne ja pankkitilit
• Palkanmaksu ja palkkakirjanpito
• Laskuttaminen ja menojen hyväksyminen

KIRJANPITO JA TILINPÄÄTÖS

• Kirjanpito
• Tuloslaskelma
• Tase
• Tilinpäätös
• Raportointijärjestelmä
• Sisäinen valvonta ja tilintarkastus
• Sääntöjen täydennys

TULOJEN JA MENOJEN MUODOSTUMINEN

Seuran tulot muodostuvat pääsääntöisesti harrastajamaksuista, avustuksista, leirien ja kilpailujen järjestämisestä. Lisäksi tuloja hankitaan varainhankinnan kautta (vanhempaintoimikunta) ja yhteistyökumppaneilta. 

Seuran menot koostuvat valmennuskuluista, hallintokuluista, koulutuksista, kilpailujärjestelyistä, kilpailumaksuista ja leirityksistä.

Seuran tulojen ja menojen tasapainoa seurataan aktiivisesti talousvastaavan ja puheenjohtajan toimesta.

TOIMINNAN HINNOITTELU

Johtokunta linjaa harjoittelumaksut vuosittain, sekä kilpailu ja leiritys kuluista. Seura on voittoa tavoittelematon yhdistys ja se osaltaan ohjaa hinnoittelua. Toiminnan hinnoittelussa pyritään tasapainoon kokonaiskulurakenteen kanssa. 

OHJAAJIEN, VALMENTAJIEN JA TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

Seuralla on johtokunnan valvoma, kaikille ryhmille ja tasoille tasapuolinen palkkaus. 

VARAINHANKINTA

Seuran johtokunta ja vanhempaintoimikunta suunnittelee aktiivisesti varainhankintaa ja uusia yhteistyötahoja pyritään löytämään säännöllisesti. Varainhankintakokonaisuus koostuu useasta osa-alueesta:

• Yhteistyökumppanit 
• Sponsorit
• Toiminta-avustukset 
• Vanhempaintoimikunta 
• Mainoslehtiset

Varainhankinnan kautta kerättyjä varoja käytetään kohdistetusti suoraan seuran harrastajien hyväksi. Seura kustantaa muun muassa urheilijoiden kisailmoittautumisista aiheutuneet kulut sekä osan leirityskuluista. 

Vanhempaintoimikunnan keräämien varojen avulla voidaan palkita ansioituneita urheilijoita, tehdä välinehankintoja, järjestää kauden päättäjäisiä tai muita yhteisöllisiä tapahtumia. 

Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa johtokunta, johon kuuluu kahdeksi toimivuodeksi valittu puheenjohtaja, sekä kahdeksi toimintavuodeksi valitut kuusi jäsentä ja kaksi varajäsentä. 

Johtokunta nimeää tarvittaessa lisää toimihenkilöitä jäsenistöstään.

JOHTOKUNNAN JÄSENTEN TOIMENKUVAT

Puheenjohtaja

• toimii seuran työntekijöiden esimiehenä
• toimii seuran virallisena edustajana, nimenkirjoittajana yhdessä sihteerin, tai taloudenhoitajan kanssa. 
• vastaa viimekädessä seuran tiedottamisesta
• kutsuu koolle hallituksen ja seuran kokoukset
• käynnistää kehityshankkeita
• avaa uusia ja kehittää olemassa olevia paikallisia yhteistyökuvioita seuralle
• toimii ensisijaisena allekirjoittajana seuran sopimuksissa ja sitoumuksissa
• vastaa seura- ja toiminta-avustusten hakemisesta sekä raportoinnista

Varapuheenjohtaja

• toimii puheenjohtajan tukena ja varahenkilönä
• toimii nimenkirjoittajana yhdessä sihteerin, tai taloudenhoitajan kanssa.
• kehittää operatiivista toimintaa
• käynnistää kehityshankkeita
• avaa uusia ja kehittää olemassa olevia paikallisia yhteistyökuvioita seuralle
• vastaa vuosittain toimintasuunnitelman ja – kertomuksen kokoamisesta, yhdessä muiden hallitusten jäsenten kanssa
• vastaa seuran markkinointi- ja yhteiskuntasuhteiden kehittymisestä
• raportoi seuran toiminnasta liitoille ja kaupungille

Sihteeri

• laatii kutsut ja esityslistat hallituksen kokouksiin sekä seuran kokouksiin yhdessä puheenjohtajan ja/tai varapuheenjohtajan kanssa
• laatii pöytäkirjat hallituksen ja seuran kokouksista
• tiedottaa hallituksen päätöksistä seuran jäsenille
• toimii tarvittaessa seuran nimenkirjoittajana yhdessä puheenjohtajan, tai varapuheenjohtajan kanssa
• ylläpitää ja valvoo jäsenrekisteriä
• tiedottaa seuran vuosittaiset jäsenmäärät tarvittaville tahoille joulukuussa
• huolehtii, että jäsenluettelo on vuosikokouksessa käytettävissä, jotta henkilön jäsenyys on tarkistettavissa

Taloudenhoitaja

• toimii seuran talouden ohjaajana ja valvojana
• vastaa molemmin suuntaisen maksuliikenteen hoitamisessa
• raportoi säännöllisesti hallitukselle taloudellisesta tilanteesta
• vastaa talousohjeiston päivittämisestä ja noudattamisesta
• vastaa taloussuunnitelman tekemisestä, yhdessä muiden hallituksen jäsenten kanssa
• vastaa tilinpäätöksen tekemisestä
• tekee yhteistyötä kirjanpitäjän kanssa
• toimii tarvittaessa seuran nimenkirjoittajana yhdessä puheenjohtajan, tai varapuheenjohtajan kanssa.

Valmennusvastaava

• Valmentajien ja ohjaajien rekrytointi ja valitseminen
• Seuran kurssitarjonnan suunnittelu ja toteutus
• Seuran ohjauksen ja valmennuksen laadun valvonta
• seuran valmennuslinjaukset ja sisällöt
• seuran sisäisten koulutusten järjestäminen ja koulutuksiin ohjaaminen
• valmentajien koollekutsuja, vähintään kahdesti vuodessa
• OTO- valmentajien yhteyshenkilö

Markkinointivastaava

• on johtokunnassa markkinoinnin kehittämisen asiantuntija
• toimii seuran markkinoinnin kehittämisessä
• rekrytoi markkinointiryhmän ja toimii sen puheenjohtajana

Laatuvastaava

• päivittää toimintakäsikirjaa ja sen liitteitä yhdessä hallituksen jäsenten kanssa
• käynnistää kehityshankkeita
• ylläpitää ja kehittää Tähtiseura-laatukriteerien toteutumista seuran toiminnassa

Toimikuntavastaava

• vanhempaintoimikunnan johtaminen
• kehittää varainhankintaa
• Kisaorganisaatiovastaava
• huolehtii kisaorganisaation muodostamisesta ja koollekutsumisesta
• huolehtii kilpailupaikan varaamisesta ja mainostamisen organisoinnista

Jokainen johtokunnan jäsen voi halutessaan rekrytoida itselleen työparin tai tiimiin, jotta kukaan ei kuormittuisi seuratöistä liikaa.

JOHTOKUNNAN KOKOONTUMISET JA TOIMINTAPERIAATTEET

Yhdistyksen johtokunnan kokouksiin osallistuu lähtökohtaisesti jäsenistön valitsema johtokunta. Johtokunta luo toiminnalleen yhteiset pelisäännöt, jotta johtokunnan työskentely toimisi mahdollisimman sujuvasti. Yhteiset pelisäännöt määritellään toimintakäsikirjaan, jos säännöissä ei olla otettu niihin kantaa. 

Toimintakäsikirjaan on kirjattu milloin ja miten johtokunnan jäsenet saavat johtokunnan pöytäkirjat luettavaksi. Johtokunnan vastuulla on päätöksistä tiedottaminen ja tiedottamisen tulee tapahtua mahdollisimman pian päätöksenteon jälkeen. Johtokunnan kokouksen pöytäkirjat ovat lähtökohtaisesti luottamuksellisia, eikä̈ niitä̈ julkisteta yleisesti muille kuin johtokunnan jäsenille ja tilintarkastajille, jollei yhdistyksen säännöissä toisin määrätä. Jokaisen jäsenen on kuitenkin oikeus saada pöytäkirjan ote siitä pykälästä̈, jossa käsitellään häntä̈ koskevaa asiaa. 

Toimintakäsikirjassa kerrotaan jäsenistölle mitä̈ periaatteita noudattaen johtokunta tiedottaa kokouksistaan, missä̈ kanavissa tiedottaminen tapahtuu ja kuka tiedottamisesta vastaa.

Johtokunta:

• Toteuttaa seuran kokouksen päätökset
• Johtaa ja kehittää seuran toimintaa
• Valitsee tarvittavat jaostot, valiokunnat ja työryhmät sekä niiden puheenjohtajat
• Vastaa seuran taloudesta
• Pitää jäsenluetteloa
• Tekee seuran toimintakertomuksen ja tilinpäätökset
• Tekee toiminta- ja taloussuunnitelman seuraavaa toimintavuotta varten
• Hoitaa seuran tiedotustoimintaa
• Hyväksyy ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista
• Valitsee ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopii heidän eduistaan
• Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä
• Ryhtyy muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii
• Luovuttaa tilit tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen kevätkokousta.

REKTYTOINTI

• Aktiivisia seuratoimijoita kannustetaan mukaan toimintaan.
• Ymmärrämme seuratoiminnan olevan pyyteetöntä vapaaehtoistoimintaa, jolloin toimijoista on hyvä olla hieman ylikapasiteettia.
• Uusien valmentajien rekrytointia tehdään tarvittaessa. Valmennusvastaava toimii valmentajien lähiesimiehenä ja vastaa valmentajien perehdytyksestä.

Seuran johtokunta vastaa siitä, että seuran toiminnassa huomioidaan ja noudatetaan kaikkia seuran toimintaa ohjaavia Suomen lakeja ja määräyksiä. 

SEURAN TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT LAIT, ASETUKSET JA MÄÄRÄYKSET

Seuran toimintaan merkittävästi vaikuttavia lakeja ovat:

Yhdistyslaki 

Tietosuojalaki

Suomen perustuslaki 

Kuntalaki

Työsopimuslaki

Ennakkoperintälaki

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaki

Arpajaislaki

Kokoontumislaki

Lisäksi toiminnassa huomioidaan ja noudatetaan seuraavia sopimuksia/ehtoja: 

Vakuutukset

Teosto-lupa-asiat

VUOSIKELLOT

Seuralla on oma vuosikello valmennusryhmille ja johtokunnalle. Vastuuvalmentajat huolehtivat siitä, että ryhmät saavat vuosittain vuosikellot käyttöönsä. 

Johtokunnan vuosikellon huolehtii johtokunnan jäsenet vuosittain käyttöönsä.

Vuosikello auttaa toiminnan ennakointia ja tehtävien hoitamista erityisesti siinä tapauksessa, kun toimijat vaihtuvat. 

Valmennuksen vuosikellossa kerrotaan:

• kauden alkaminen, loppuminen ja lomat
• kausi- ja jäsenmaksut
• ilmoittautuminen
• tapahtumat ja leirit
• vanhempainillat

Johtokunnan vuosikellossa kerrotaan:

• toimijoiden rekrytointi ajankohdat
• viestintä
• palautekyselyt
• vuosikokoukset
• tilavaraukset
• avustukset
• toimintakertomus ja -suunnitelma, talousarvio ja tilinpäätös.

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään helmi-huhtikuussa ja syyskokous loka-joulukuussa.

Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta. 

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai muilla vaihtoehtoisilla tavoilla kuten:

• kirjallisena ilmoituksena jäsenille
• seuran viralliseen ilmoitustauluun kiinnitetyllä ilmoituksella
• seuran internetsivuilla
• Lähettämällä kokouskutsu jäsenen ilmoittamaan sähköpostiin

Seuran varsinaiseksi jäseneksi johtokunta voi hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä.

Kunniajäseneksi voi seuran kokous kutsua johtokunnan esityksestä henkilön, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen.

Seuran kokous voi hyväksyä kunniapuheenjohtajaksi seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toimineen henkilön. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen.

Kannattajajäseneksi seuran johtokunta voi hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä on puheoikeus-, mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.

SEURASTA EROAMINEN

Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnan jäsenelle, tai ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten.

Seuran arvojen mukaisesti Turun Voimamiehet korostaa kannustavaa ja yhteisöllistä toimintaa. Seura palkitsee aina kauden päätyttyä (kevät- ja syyskausi) harrastajia sekä seura-aktiiveja. Kevät- ja syyskauden päättäjäiset ovat osa kiitosta.

Tapahtuma pyritään järjestämään aikaan sopivan teeman mukaisesti esim. pallopeli (lapset vs. aikuiset), mäenlaskua, makkaranpaistoa tai muuta vastaavaa yhteisöllistä tekemistä.

Päättäjäisiin ovat tervetulleet harrastajat, huoltajat, valmentajat, sekä johtokunta. Tilaisuuksissa palkitaan jokaisesta harrastajaryhmästä ahkerin harjoittelija, reilu kaveri, lisäksi kilpailuryhmistä ansioitunein kilpailija. Jokaisen harrasteryhmän vastuuvalmentaja valitsee ryhmästään palkittavat. Lisäksi palkitaan seura-aktiivit ja valmentajat.

Seuran yhteisöllisyyttä tuetaan muun muassa järjestämällä vanhempainiltoja.

Sidosryhmätyöskentely on Turun Voimamiehille erittäin tärkeää. Hyvin toimiva sidosryhmäyhteistyö lisää läpinäkyvyyttä ja yhteistä ymmärrystä toiminnastamme ja sen kehittämisestä. Pyrimme kehittämään toimintaamme sidosryhmien näkemysten ja toiveiden mukaisesti. Tavoitteenamme on aktiivisen vuoropuhelun kautta pystyä ymmärtämään entistä paremmin toimintaympäristöämme ja vastuullisuuteen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia.

Sidosryhmäyhteistyötä tehdään muun muassa seuraavien toimijoiden kanssa:

• Turun kaupunki sekä muut lähikunnat ja -kaupungit
• Painiliitto
• Lounais-Suomen alueen painiseurat
• Ulkomaiset painiseurat
• Lähikuntien muiden lajien seurat
• Liikuntajärjestöt
• Turun AMK, Yliopisto, Kauppakorkeakoulu opiskelijayhteistyö

TURUN VOIMAMIESTEN VIESTINTÄSUUNNITELMA

Turun Voimamiesten viestintäsuunnitelma jakautuu seuran sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Lisäksi seuralla on kriisiviestinnän suunnitelma.

Seuran kaikessa viestinnässä tärkeää on muistaa, miksi viestitään, mitä viestitään ja kenelle viestitään. Viestinnän tulee olla myös ajoitettu oikein. Tapahtumakohtaisessa viestinnässä tärkeää on käydä ilmi mitä tapahtuu, missä, milloin, miten, miksi, kuka järjestää ja keneltä saa lisätietoja.

SISÄINEN VIESTINTÄ

Turun Voimamiesten sisäisen viestinnän tärkein tehtävä on välittää tärkeää ja olennaista informaatiota jäsenistölle. Tärkeä osa sisäisessä viestinnässä on pyrkiä lisäämään valmentajien, vanhempien ja vapaaehtoisten seuratoimijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä. Viestinnän tuleekin olla aina ryhmään sopivaa, asiallista ja ryhmän jäsenet huomioivaa. Sisäisen viestinnän kanavia ei siis tule kuormittaa täysin ylimääräisen/asiaankuulumattoman sisällön jakamiseen tai kommentoimiseen. Seuran kannalta on tärkeää, että ihmiset kokevat sisäisen viestinnän kanavat tärkeinä ja helposti lähestyttävinä yhteydenpitovälineinä.

Sisäisen viestinnän kanavia 

• Painiryhmäkohtaiset Whatsapp-ryhmät. Vastuu viestinnästä on ryhmän vastuuvalmentajalla.
• Koko jäsenistöä koskeva viestintä voidaan tehdä ilmoittautumis- ja tapahtumahallintajärjestelmän (Lyyti) kautta.
• Järjestelmän kautta saadaan myös ryhmäkohtaista tai yksilökohtaista viestintää. Lyytin kautta tapahtuva viestintä tapahtuu Lyytin pääkäyttäjän kautta. 
• Viestin sisällön muotoilusta vastaava valitaan sen mukaan, kenelle viesti kohdistetaan ja ketä se koskee.
• Tapahtumia varten muodostetaan tarvittaessa oma Whatsapp ryhmä, jonka kautta voidaan hoitaa akuuttia viestintää.
• Valmennuksella ja johtokunnalla on oma Whatsapp-ryhmä.
• Seuran sisäisessä viestinnässä käytetään myös etäkokousalustoja, jotka mahdollistavat tapaamiset matalalla kynnyksellä.
• Sisäisen viestinnän kanavia tulee päivittää ja ryhmäkohtaisesti tarkastella kausittain ja varmistua siitä, että niihin on liitettynä tarvittavat henkilöt ja tarvittaessa poistettava toiminnasta poistuneet henkilöt.

ULKOINEN VIESTINTÄ

Seuran ulkoisen viestinnän linjauksissa tärkeintä on asianmukaisuus, innostavuus ja kunnioittavuus. Seuran ulkoisessa viestinnässä huomioidaan näkyvyys useaan suuntaan. Ulkoinen viestintä on tärkeä osa näkyvyyden lisäämisessä paikallisella tasolla ja olemassa olevien sekä potentiaalisten uusien yhteistyökumppaneiden suuntaan.

Ulkoisen viestinnän välineitä ovat ensisijaisesti seuran nettisivut ja sosiaalisen median kanavat (Facebook ja Instagram). Seuran nettisivujen kautta tiedotetaan kaikki viralliset seura-asiat kuten ryhmien ilmoittautumisten alkaminen ja ohjeet, ryhmäkohtaiset kausimaksut, seuran tulevista kisoista tiedottaminen ja virallisista yhdistyksen kokouksista tiedottaminen. 

Nettisivujen kautta on nähtävillä myös ohjeistusta harrastajien vanhemmille sekä keskeisten yhteyshenkilöiden yhteystiedot. Nettisivuille päivitetään ajankohtaista tietoa seuran vuosikellon mukaisesti aina riittävän ajoissa. 

Tärkeät seuratiedot löytyvät ensisijaisesti nettisivuilta. 

• Seurassa ei ole nimettynä yhtä henkilöä, joka vastaa ulkoisesta viestinnästä vaan vastuuta on jaettu usealle johtokunnassa/valmennuksessa mukana olevalle henkilölle. Viestintä ei saa muodostua seuratoimijoille liian suureksi taakaksi. Esimerkiksi kisamatkoilta tiedotus/valokuvaus vastuu ei ole urheilijoiden valmentajilla. Tähän voidaan pyytää apua esim: mukana olevilta vanhemmilta, tai muilta perheenjäseniltä.
• Seuran sosiaalisen median kanavia käytetään markkinointiin sekä viestintään. 
• Sosiaaliseen mediaan päivitetään muun muassa kuulumisia kisatapahtumista, ilmoittautumisten alkamisesta sekä mahdollisista kumppaniyhteistöistä.
• Sosiaalisen median viestintä pidetään innostavana ja aktiivisena. 
• Päivityksiä pyritään tekemään useita kuukaudessa. Päivitysvastuu on usealla henkilöllä. 
• Seura varmistaa ilmoittautumisten yhteydessä, että tarvittavat luvat harrastajien valokuvaamiselle ja näkyvyydelle mediassa on ajantasaiset.
• Seura-, kilpailu-  ja mediatiedotteet laaditaan johtokunnan johdolla. Mediayhteydenottoihin vastaa ensisijaisesti seuran puheenjohtaja joka ohjaa tiedustelut tarvittaessa eteenpäin esim ryhmäkohtaisille vastuuvalmentajille.

KRIISIVIESTINTÄ

Seuran kriisiviestinnän vastaavana toimii ja sitä koordinoi puheenjohtaja. Kriisitilanteessa pyritään viestimään mahdollisimman nopeasti ja vain sovittujen tahojen toimesta, jotta viesti pysyy muuttumattomana. Kriisiviestinnän tärkein sanoma on totuus ja miten seura kriisiin reagoi. Kriisitilanteessa viestintä hoidetaan seuraavassa järjestyksessä ja seuraavien vastuuhenkilöiden toimesta:  

• Puheenjohtaja viestii henkilökunnalle ja johtokunnalle
• Jäsenistölle laaditaan puheenjohtajan ja tarvittaessa avustavien johtokunnan jäsenten kanssa viesti, joka lähetetään sähköpostiin kaikille samanaikaisesti
• Tiedote päivitetään nettisivuille sekä tarvittaessa lyhyesti ja asiallisesti sosiaaliseen mediaan
• Seuran ulkopuolelle (esim media) viestii puheenjohtaja
• Kriisin jälkiviestinnästä vastaa johtokunta. Jäsenistöä viestitään myös kriisin päättymisestä/ratkeamisesta sähköpostiviestein sekä tiedottamalla nettisivuilla.

TÄRKEÄ: Whatsapp ryhmiä ei tule kuormittaa kriisitilanteessa ylimääräisellä spekuloinnilla/pohdinnalla tilanteesta. Vain olennainen tiedotetaan kriisin aikana.

Seuran arkisen toiminnan kannalta laadukas valmennus on keskeinen tekijä. Valmentajien kouluttautumiseen ollaan sitoutuneita ja siihen kannustetaan. Seuran päävalmentajalla tulisi olla valmentajan ammattitutkintoa vastaava koulutus. Muiden valmentajien taustalla olisi hyvä olla myös Suomen Painiliiton koulutuskursseja oman ikäluokkansa valmennettavien toiminnan osalta. Lajiliiton tarjoamien koulutusten myötä voimme varmistaa hyvät perusedellytykset käytännön valmentamiseen.

Seuran toiminnassa oleellisia toimijoita ovat myös tuomarit, joiden koulutuksesta vastaa Suomen Painiliitto. Muiden osa-alueiden kuten järjestötoiminnan, mainonnan ja verkostoitumisen mahdollisuuksia tarjoavat Liiku ry, Paralympiakomitea (erityisliikunta), Olympiakomitea ja Turun kaupungin liikuntatoimi. 

Seura haluaa pitää kynnyksen matalana innostuneille, lajista kiinnostuneille ja lasten vanhemmille. Seuratoiminnan kautta on mahdollista kouluttautua moninaisten tehtävien pariin valmennuksesta aina lajin markkinointiin asti.

Turun Voimamiehet arvioi toimintaansa säännöllisesti usealla osa-alueella. Seuran ilmoittautumisjärjestelmän kautta on mahdollista toteuttaa palautekyselyt. Tyytyväisyyskysely lähetetään harrastajille ja heidän vanhemmille kauden päättyessä. Tyytyväisyyskyselyllä arvioidaan valmennuksen sekä ryhmäkohtaisen tiedottamisen onnistumista ja kehittämistarpeita. Palaute analysoidaan ryhmäkohtaisesti päävalmentajan ja vastuuvalmentajan kanssa. Lisäksi palaute analysoidaan kokonaisuutena ja käsitellään johtokunnassa. 

Seuran valmentajilta kerätään oma palaute kausittain. Palaute käsitellään päävalmentajan esittelemänä johtokunnassa. Johtokunnan toimintaa arvioidaan omalla kyselylomakkeella vuosittain. Johtokunnan kysely analysoidaan kootusti ja anonyymisti. 

Seuran johtokunta vastaa kyselylomakkeiden suunnittelusta, ja Lyytin pääkäyttäjä tuottaa kyselyt sekä yhteenvedon tuloksista. Johtokunnan vuosikelloon on merkittynä aikataulu palautekyselyiden toteuttamiselle.

Seuratoimintamme on saanut tähtiseura-statuksen vuonna 202x. Tämä toimintakäsikirja liitteineen nivoo yhteen keskeiset dokumentit, joissa avaamme yleisesti toimintaamme, sääntöjämme, linjauksia, kuin myös yksityiskohtaisemmin tähtiseuralta vaadittavia laatutekijöitä. 

Tähtiseura status on merkki siitä, että TWM täyttää seuratoiminnan keskeiset laatutekijät, jotka jakaantuvat neljään keskeiseen osioon ja niiden alateemoihin:

1. Johtaminen ja hallinto (johtaminen, hallinto, viestintä ja markkinointi)
2. Urheilutoiminta (urheilijan ja liikkujan polku, valmennuksen linjaus)
3. Seuran ihmiset (voimavarat ja yhteisöllisyys)
4. Aineelliset resurssit. (talous ja olosuhteet)

Laatuohjelma on Olympiakomitean ja lajiliiton tunnus urheiluseuralle, joka ulkopuolisen arvioijan säännöllisten arviointien perusteella on todettu täyttävän kaikki määritetyt laatutekijät Lapset ja nuoret-kohderyhmässä.  Seurassamme on Tähtiseura-vastaava, joka osaltaan pitää huolen siitä, että hyviä toimintatapoja ylläpidetään ja kehitetään seuran toiminnan kaikilla osa-alueilla.

Kaikessa Turun Voimamiesten valmennuksessa korostetaan yhdenvertaista, turvallista, kannustavaa sekä reilun pelin toimintaympäristöä. Seurassa on linjattu harraste- ja kilpaurheilun polku.

Seura pyrkii menestymään kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Samalla haluamme kasvattaa lapsia ja nuoria liikunnalliseen elämäntapaan ja mahdollistaa harrastamisen myös oheisharjoitteluna muille lajeille. Myös kuntoliikunta on seuralle tärkeä esimerkin vahvistaja liikunnallisten elämäntapojen korostajana.

VALMENNUKSEN TOIMINTAPERIAATTEET

Valmennuksessa huomioidaan aina harrastajien ikävaiheiden kehittyminen sekä yksilöllinen edistyminen. Huolimatta painin yksilölajin luonteesta, harjoittelu tapahtuu ryhmissä, joissa valmennukselliset valinnat tehdään tason mukaisesti. Harjoittelussa korostetaan kannustavan yrittämisen ja onnistumisen kulttuuria. Valmentajan rooli on toimia turvallisena aikuisena. Harjoituksen onnistumisen vastuu on aina valmentajalla. Valmentajan vastuulla on huolehtia, että toimintaympäristö ja käytössä oleva välineistö on turvallista ja asianmukaista, sekä tarvittaessa raportoida puutteista viipymättä johtokunnalle.

Valmentajan tulee olla tietoinen ikävaiheisiin liittyvistä muutoksista (fyysiset ja psyykkiset) kasvavissa lapsissa/nuorissa. Valmentajan tehtävänä on huomioida tämä harjoittelussa ja pyrkiä välttämään mahdollisia ylikuormituksia terveen kasvun turvaamiseksi. Valmentajan vastuulla on toimia ratkaisukeskeisesti ongelmatilanteissa ja puuttua esim. kiusaamiseen heti. Valmentajalla on hyvä olla rakentava keskusteluyhteys myös harrastajien huoltajiin.

Seuran valmennuksen tavoitteena on kasvattaa liikunnallisia ja tasapainoisia nuoria urheilijoita. Seura kannustaa ja tukee valmentajia kouluttautumisessa. Tavoitteena on tuottaa osaltamme volyymia myös tulevaisuuden huippu-urheiluun ja kehittää roolia akatemiavalmennuksessa.

Seuran vastuulla on huolehtia, että valmennustyössä mukana olevat henkilöt ovat soveltuvia tehtävään. Laki velvoittaa seuraa selvittämään työsuhteessa olevilta lasten kanssa työskenteleviltä rikostaustan. Tämä vaaditaan uusilta valmentajilta ennen työsuhteen alkamista. Rikostausta ote näytetään valmennusvastaavalle, joka toteaa sen kautta valmentajan kelpoisuuden toimia kyseisessä tehtävässä.

VALMENTAJAN POLKU

Seurassa aloittavan valmentajan polku kulkee usein valmennettavien mukana ja ikävaiheita seuraillen. Lapsen saapuessa lajin pariin tarvitaan innostavaa ja rohkaisevaa otetta monipuolisten liikuntataitojen kehittämiseen. Lasten ja nuorten liikunnallisten taitojen kehittyessä valmentajan lajiosaaminen korostuu. 

Painivalmennuksessa apuohjaajana on mahdollisuus kehittää lajin tuntemusta ja päästä syvemmälle painin tekniikoihin. Liikunnallisella taustalla, vailla lajituntemusta on mahdollista toimia osana valmennusta. Itseään kehittämällä ja kouluttamalla lajia voi oppia. 

Ikäryhmä                       Vaatimukset ja sitoutuminen              Koulutus

Nallepaini 3-6v             lajiosaamista ei vaadita                      Suomen Painiliiton  Nallepaini ohjaajakurssi.

Nassikkapaini 5-8v      lajiosaamista ei vaadita.                     Suomen Painiliiton Nassikkapaini ohjaajakoulutus

Painikoulu 

(harrasteryhmä) 

7-12v                             lajiosaamista ei vaadita.                     Suomen Painiliiton Painikoulu ohjaajakoulutus

Alkeiskilparyhmä 

7-9v.                             lajiosaamista perustaitojen osalta.     Suomen Painiliiton Painikoulu ohjaajakoulutus

Kilparyhmät 

9-16v                            laajaa lajiosaamista ja sitoutumista kilpailutoimintaan  Suomen Painiliiton 2.tason valmentajakurssi

 Kuntopaini.                  lajiosaamista ja huumorintajua.           -

-----------------------------------------

VALMENTAJAN TOIMINTAOHJEISTUS

Turun Voimamiesten valmentajat toimivat aina reilun pelin hengessä. Valmennettavat ovat erilaisista taustoistaan huolimatta valmentajan silmissä samanarvoisia. Harjoittelu toteutuu turvallisista lähtökohdista ja kunkin yksilön oma taitotaso huomioiden. 

Turun Voimamiesten valmentajat sitoutuvat:

• Suunnittelemaan harjoitukset etukäteen
• Sitoutuu ryhmän toimintaan muiden valmentajien kanssa
• Huomioi salin muut käyttäjät
• Puuttuu kiusaamiseen
• Ymmärtämään että pitkäjänteinen työ palkitaan
• Kannustaa ryhmää sitoutumaan harjoitteluun ja harrastamiseen
• Keskustelee tarvittaessa vanhempien kanssa 
• Kunnioittaa asioiden luottamuksellisuutta
• Sitoutuu päihteettömään sekä savuttomaan työympäristöön sekä antidoping ohjeistukseen
• Vastuuvalmentaja hoitaa ryhmäkohtaisen informaation ja raportoi ryhmän esiintymisestä valmennusvastaavalle kauden päätyttyä
• Seuraa valmentajan vuosikelloa
• Sitoutuu raportoimaan toteutuneista työtunneista vähintään kolmen kuukauden välein.

Seuran johtokunta määrittelee valmennusvastaavan johdolla koko seuraa koskevat yhteiset toimintaperiaatteet, jotka koskevat kaikki seuran ryhmiä. 

Kaikkia ryhmiä koskevat yhteiset pelisäännöt ja eettiset linjaukset:

• Ihanteenamme on päihteetön ja lasten etua ajava ajattelumalli, joka ohjaa jokaista seuramme harjoitusta, urheilumatkaa ja -tapahtumaa.
• Kiusaaminen kaikissa muodoissaan on seurassamme kielletty. Jokainen urheilija, vanhempi, toimihenkilö ja valmentaja sitoutuu puuttumaan kiusaamiseen välittömästi sellaista havaittuaan. Harjoituksissa, kisamatkoilla tai muissa seuran järjestämissä tapahtumissa ei niinikään sallita kiusaamista missään muodossa ja siihen puututaan aina hyvin pienellä kynnyksellä.   
• Seuramme valmentajiksi ja vastuuhenkilöiksi hyväksytään vain hyvän kasvattajan ajatuksella toimivia henkilöitä.
• Seuramme sitoutuu harrastus- ja kilpailutoiminnassaan alkoholin, tupakkatuotteiden ja huumeiden käytön vastaiseen toimintaan, sekä sitoutuu dopingvapaaseen urheiluun.
• Seuran taloudellista, valmennuksellista ja kasvatuksellista toimintaa ohjaa rehellisyys, tasa-arvo, yhteishenki, huomaavaisuus ja vastuuntunto.
• Seuramme toiminta perustuu reiluun peliin ja rehellisyyteen.

Kaikissa seuran ryhmissä on ensisijaisena pelisääntönä kaikkia kunnioittava käyttäytyminen. Tämä siis tarkoittaa, että:

• Jokaisella harrastajalla tulee olla oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja tulla huomioiduksi sekä harjoituksissa että kilpailutilanteissa.
• Sovittuja harjoitusaikoja tulee noudattaa, saapua ajoissa paikalle (myös kisamatkat).
• Harjoitteluun/kilpailuihin ei tule osallistua sairaana.
• Vanhempien tulee huolehtia siitä, että valmentajalla on kaikki tarvittava tieto harrastajan erityistarpeista (esim harjoitteluun vaikuttavat sairaudet/lääkitys yms).

TOIMINTAOHJE HARRASTAJAN ALOITTAESSA

• Ryhmän vastuuvalmentaja huolehtii siitä, että uusi harrastaja huomioidaan ensimmäisellä harjoituskerralla. Valmentaja esittäytyy ja esittelee uudet harrastajat ryhmäläisille sekä huolehtii siitä, että uusi harrastaja kokee olevansa tervetullut heti ensimmäisestä harjoitus kerrasta lähtien.
• Uusille harrastajille ja heidän huoltajille viestitään ajoissa ryhmäkohtaisista käytänteistä liittyen harjoittelun aloittamiseen (missä, milloin, mitä varusteita, jne.).
• Varmistetaan, että harrastajan huoltaja on sisäisen viestinnän WhatsApp ryhmässä, mikäli ryhmällä sellainen on.

TOIMINTAOHJE HARRASTAJAN LOPETTAESSA

• Harrastajan lopettaessa vastuuvalmentaja pyrkii tavoittamaan huoltajan ja keskustelee lopettamispäätöksestä ja siihen johtaneista syistä. Jokainen lopettamispäätös on seuran toiminnan kannalta harmillinen ja syistä lopettamiselle halutaan oppia ja mahdollisuuksien mukaan kehittää toimintaa keskustelujen pohjalta. 
• Lopettamispäätöstä pohtivalle harrastajalle ja hänen huoltajille pyritään tarjoamaan mahdollisuutta myös harrastamisen jatkamiseen toisessa ryhmässä (esim. siirtyminen kilparyhmästä harrasteryhmään). 
• Lopettamispäätöstä kunnioitetaan. 

HARRASTAJAN TOIMINTAOHJEISTUS

Olen valinnut harrastuksekseni painin. Paini on kamppailulaji, jossa kontaktin ottaminen muihin harrastajiin on ilmeistä. Siksi yhteinen toiminta ja harjoittelu perustuu kunnioitukseen muita harrastajia kohtaan. Lajin luonteesta huolimatta painija ei yritä vahingoittaa vastustajaa, vaan toimii lajin sääntöjen mukaisesti. Niveliä vasten tehtävät väännöt, raapiminen, hiuksista vetäminen ja pureminen ovat painissa kiellettyjä ja ottelutilanteissa niistä seuraa ulosajo ottelusta. Myöskään korut ja kellot eivät kuulu molskille ja jätän ne molskin ulkopuolelle harjoituksiin saavuttaessa.

Harrastajana sitoudun toimimaan hyvässä reilun pelin hengessä harjoituksen aikana. Pidän kynteni lyhyenä ja tarvittaessa sidon hiukseni tiukasti harjoitukseen saapuessani. Yritän parhaani, enkä lannistu sillä vain harjoitus tekee minusta mestarin.

• Saavun ajoissa harjoituksiin
• En kiusaa
• En harjoittele sairaana
• Kuuntelen valmentajan ohjeistusta
• Harjoitusten aikana ei käytetä puhelinta
• Pidän huolen hygieniastani myös harjoituksen jälkeen
• Nukun riittävästi
• Syön terveellisesti ja riittävästi, että jaksan harjoitella
• Kunnioitan ryhmäni ja myös seuran muita jäseniä
• Toimin esimerkkinä nuoremmille ja koen vastuuta myös heidän kehityksestään
• Painin vain painimolskilla
• Seuraan harrastajan vuosikelloa
• Kysyn mikäli minun jokin askarruttaa